Terveiset kveekarien EMES-kokouksesta Budapestista

Terveiset kveekarien EMES-kokouksesta Budapestista

Näkymä yli Tonavan. Kuva: Ari Edustin toukokuun alussa Suomen vuosikokousta kveekarien Euroopan ja Lähi-idän keskusjärjestön FWCC-EMES:n vuosittaisessa kokouksessa. Kokous järjestettiin tällä kertaa Budapestissa, Unkarissa, jonne saapui pitkäksi viikonlopuksi kunkin vuosikokouksen edustajat, Ystäviä kveekarijärjestöistä ja kutsuvieraita mm. Yhdysvalloista ja Meksikosta asti. Omalta osaltani tämä oli toinen EMES-kokous, joten tapahtuman kulku ja osa ihmisistä oli tuttuja nyt jo edelliskerrasta. Kokouksen teemana mietimme tällä kertaa vierautta ja muukalaisuutta. Millaista on asua ja asettua itselle vieraaseen maahan, kuinka toivottaa ihmiset ympärillämme tervetulleeksi ja kuinka rakentaa yhteisöstämme yhteinen koti kaikille? Kotoisaksi tuntemassamme paikassa meillä voi usein olla toisiin nähden etuoikeuksia, joita emme itse tunnista, Joskus tunne muukalaisena olosta voi tulla vastaan myös omassa kotimaassa tai paikassa jonka tuntee omakseen. Kveekareille on tärkeää se jokin Jumalasta mikä asustaa meissä jokaisessa. Sen avulla voimme nähdä toisissamme perustavanlaatuisen yhtäläisyyden. Ystävistä moni oli asunut elämänsä varrella eri maissa ja jaoimme tarinoita näistä kokemuksista. Pysäyttävimpiä tarinoita oli Budapestissa nykyisin maahanmuuttajien tukea ja koulutustoimintaa järjestävän paikallisen kertomus lapsuudestaan sotilaana Sierra Leonessa, vaarallisesta matkastaan Välimeren yli Eurooppaan ja ja asettumisestaan Unkariin, jota ei tällä hetkellä juuri tunneta vieranvaraisuudestaan muualta tulevia kohtaan. Kaikkien koettelemustensa keskellä hän oli kuitenkin pystynyt säilyttämään sydämensä avoimena ja lämpimänä, katseen eteenpäin ja halun auttaa toisia ympärillä. Ystävyyden merkeissä kuulimme myös evankelisten kveekarien toiminnasta Unkarista, Yhdysvalloista ja Meksikosta. Heidän kokoontumisissaan hartautta harjoitetaan laulun, soiton ja saarnan säestämänä ja hiljaisuuteen lyhyesti laskeutuen. Tutustuminen myös tähän oli antoisaa, ja vaikka heidän tapansa tavat poikkesivat omistamme, pyrimme lisäämään ymmärystämme ja saamaan vaikutteita tästä rikkaasta perinnöstä ja henkisten arvojen laajasta kirjosta. Kehoitus elä seikkailunhaluisesti tuli minulle vastaan jo ennen kokousta, kun minut kutsuttiin mukaan yhdeksi kokouksen vanhimmista. Rohkaistuneena päätin tarttua tehtävään. Ystävien...