Ari K | touko 22, 2018 | Yhteisömme
“Living in the spirit is like breathing. Spiritual practice is the in-breath while our loving action in the world is the out-breath. One flows from the other…We need to give ourselves permission to breathe in” From Deepening the life of the Spirit by Ginny Wall. Light represents opportunity and hopefulness. It is the opposite of darkness. To hold someone in the light is it to give freedom to God to do his work. Holding someone in the light is only possible when I am there myself, in the light with them. Then it comes spontaneously. Sometimes the expression to hold someone in the light is easier for people who do not have faith. The idea of light is not interfering, it is a simple form of support. I don’t feel a difference between light and prayer. I imagine holding the person and bringing them into a space which is as bright as possible. To hold oneself in the light is to recognise that of god in yourself. Realising what you are doing is something greater than yourself points to that of god in everyone, including yourself. People need to be refilled with light before they can hold someone else in the light. The light you give flows from the light you have inside. Light is like a mirror. It reflects from ourselves to another. We can easily think that nature comes from sunlight. Spring reminds me of light because Spring awakens life and light in the sleeping earth. The is no difference between the light that guides the plants and the light that guides us. The ability to forgive...
Ari K | touko 14, 2018 | Yleinen
Britain Yearly Meeting 4-7.5. 2018. Held in Friends House, Euston Road, London What an amazing contrast to be in both Finland Yearly Meeting and Britain Yearly Meeting within a week. Our own YM with 17 Friends including Alvin aged 4 and Britain YM with over 1000 Friends and 6 groups for children and young people: New shoots (0-2) Fox Cubs (3-6) Penn Friends (7-9) Spiritual Adventurers (9-11) Young People’s Program (11-15) and Junior Yearly Meeting (16-18). But yet, the similarities seemed more striking than the difference in numbers might suggest. I took with me the quality of the Worship and Spirit that I experienced in Ilkko at the end of April and I found the same depth of Spirit in the gathered silence among the many of us worshiping in Friend’s House central London. The final ministry from our Sunday morning worship in Ilkko brought us the message of how Quaker structures and ways of service have changed as Friends have learned to see what was not obvious to them before. Britain YM spent the whole weekend considering whether the time is right to revise the ‘red book’ Quaker Faith and Practice in Britain YM; not change for the sake of change, but because the world has changed, and Quaker experience has changed, and the new book needs to reflect this; not least because there is a new generation of younger Friends and more coming. We were asked to treat younger Friends as ‘the now’ and not ‘the future’. All the children’s and young people’s groups addressed the same question in their sessions and all sent their response to...
Ari K | touko 14, 2018 | Kansainväliset
To Friends around the world: Loving greetings from Britain Yearly Meeting 2018, gathered in glorious sunshine in and around London from 4 to 7 May. We have rejoiced in the voice and witness of Friends of all ages. Our diversity has been enriched by over 40 Friends and visitors from around the globe, with whom we have shared stories. We have experienced different traditions of worship, created art, sung, and danced together. The sequence of annual Yearly Meetings in Britain has been unbroken for 350 years. This year our focus has been to discern whether we are led to revise our book of discipline, which we adopted as ‘Quaker faith & practice’ in 1994. This follows four years of work by our Revision Preparation Group, and study of Quaker faith & practice by many Friends and local meetings. Periodic revision of the book of discipline is an essential part of our witness, recalling the past and looking to the future. Encouraged by the voices of younger Friends among us, we have united joyfully, to embark on a Spirit-led process of revision from much-loved foundations. We know that this will take time and energy. We are clear that we have the resources to undertake this, while continuing our witness in the wider world. Many voices, experiences and identities are missing from our current book. Since the last revision, our Quaker community and the world around us have changed. We need a book of discipline that reflects more closely who we are now, and explains how and why we do what we do. At each session, we have heard readings from...
Ari K | tammi 26, 2018 | Kansainväliset
Tulin yllättäen valituksi Suomen kveekarien viralliseksi edustajaksi Britannian kveekarien viikon kestävään vuosikokoustapaamiseen. Olimme tehneet valinnan edustajastamme jo alkuvuodesta, mutta hän joutui perumaan lähtönsä, ja minä olin ainoa, jolle sopi kolmen viikon varoitusajalla lähteä Englantiin. Tämä on tärkeää mainita, koska politiikkamme on lähettää aina eri ihminen, jotta mahdollisimman moni saa kokemusta kansainvälisen kveekariyhteisön toiminnasta ja saa tuntea sen Ystävyyden ilmapiirin, joka tapaamisissa on läsnä. Itse olin ollut mukana edellisessä Britannian kveekareiden vuosikokoustapaamisessa Bathissa kolme vuotta sitten, ja nyt pääsin yllättäen jälleen mukaan. Kokemukseni edellisestä viikon kestäneestä kokoontumisesta olivat niin hyviä, ja olin saanut niistä niin paljon rakennusainetta omaan toimintaani, että vuosikokouksemme lähetti minut hyvillä mielin ”saamaan lisää oppia” joka taas saisi hyödyttää myös omaa yhteisöämme. Kaikki matkajärjestelyt sujuivat suuremmitta kommelluksitta, ja pääsin lähtemään seikkailulle! Koska olin viimetipassa varaamassa lentoja, enkä halunnut kuluttaa liiaksi vuosikokouksemme varoja matkoihin, valitsin edulliset lennot. Siitä seurasi se, että sain kokea matkan aikana kolmella eurooppalaisella lentokentillä mielenkiintoisia öitä, mutta kaikki sujui kuitenkin kommelluksitta. Saavuin Warwickin yliopistolle lauantai-iltapäivällä ja asetuin asumaan campusalueella olevaan majoitusrakennukseen. Huoneeni ikkunan takana nurmikkoalueela oli valtava marjakuusi, jonka oksalla istui mustarastas ja jonka alla suojassa oli kaniini syömässä ruohoa. Ajattelin, että viikostani tulee kaikella tavalla hyvä viikko. Koska olin ollut jo kerran mukana suuressa vuositapaamisessa, ja tutustunut siellä moniin ihmisiin, oli heti ensihetkistä lähtien ihanaa tavata vanhoja tuttuja. Kuin olisin tullut ”kotiin”, oli tunnelmani. Sain heti kertoa Suomen kveekarien terveisiä monelle Ystävälle, ja taas uusia tavatessani kuulin monelta, kuinka heillä on hyviä muistoja Suomesta ja yllättävän moni vanhempi henkilö oli myös vieraillut Viittakivessä. Vaikka me olemme pieni vuosikokous, me olemme yhteydessä muihin, ja olemme hyvin vahvasti olemassa myös Englannin kveekarien maailmassa. Ja se,...
Ari K | tammi 26, 2018 | Yleinen
Yli sadan eurooppalaisen Ystävän kanssa vietetyn intensiivisen yhteisen ajan jälkeen minulla on mukanani paljon tuomisia. Siirtolaisuus ja maailman pakolaiset olivat kaikkien yhteinen huolenaihe ja/tai työnsarka. Ohjelma oli runsas, ja se koostui puheenvuoroista, paneelikeskusteluista sekä katsauksesta Ystävien työn historiaan sotien jälkeisessä Euroopassa. Tämän lisäksi ohjelmaamme kuului esitelmiä ja keskustelua yhdisteleviä työpajoja. Ohjelmassa oli myös tilaa epämuodolliselle tutustumiselle ja keskustelulle. Lauantai-iltana nähtiin noin kaksitoista viiden minuutin katsausta eri tapoihin, joiden puitteissa ihmiset toimivat tämän laajan aihepiirin parissa. Konferenssin osallistujat myös hiljentyivät yhteiseen hartauteen ja ottivat osaa hartaudelliseen jakamiseen. Tuomisteni olennaisen sisällön voi tiivistää näin: on pieni kuva ja iso kuva. Osa ihmisistä toimii mikrotasolla ja ruohonjuuritasolla, osa toimii rakenteiden, lobbauksen ja poliikan tasolla. Me tarvitsemme molempia, molemmat muodostavat Kokonaisuuden. Yhden hammasrattaan puuttuessa kone toimii vähemmän tehokkaasti. Tarvitsemme toisiamme ja tarvitsemme enemmän kuin vain Kveekarit. Konferenssissa korostettiin sitä, että meidän täytyy yhdistää voimamme niiden tahojen kanssa, jotka jo toimivat tällä kentällä. Tämä on erityisen totta pienilukuisen ja laajalle alueelle levittäytyvän Suomen vuosikokouksen kohdalla. Meitä muistutettiin siitä, että elämme tässä ja nyt, lopunaikana, ja rakennamme Valtakuntaa maan päälle nyt, emmekä joskus hamassa tulevaisuudessa. Meitä kehotettiin myös ottamaan oppia historiasta ja siitä, kuinka nopeasti tilanteet voivat muuttua täysin toisenlaisiksi. Konkreettinen esimerkki: Saksan juutalaisten asema muuttui radikaalisti vain kahdessakymmenessä vuodessa 1918-1938. Meitä rohkaistiin miettimään ja muotoilemaan argumenttejamme kuolemanrangaistusta vastaan. Emme voi vain vaipua itsetyytyväisyyteen saavutuksiemme äärellä, sillä saavutukset eivät ole ikuisia. Olemme elimellinen osa historian liikettä. Meidän täytyy muodostaa vasta-narratiivi, vaihtoehtoinen keskustelemisen tapa, joka haastaa populismin, sekä muistaa, että tilanteet voivat sekä ottaa takapakkia että kehittyä edelleen. QCEA ja QUNO toimivat Kveekareiden nimessä, ja on vaikuttavaa nähdä nuorten, energisten ja kyvykkäiden ihmisten edustavan meitä. He...
