Terveiset kveekarien EMES-kokouksesta Budapestista

Terveiset kveekarien EMES-kokouksesta Budapestista

Näkymä yli Tonavan. Kuva: Ari Edustin toukokuun alussa Suomen vuosikokousta kveekarien Euroopan ja Lähi-idän keskusjärjestön FWCC-EMES:n vuosittaisessa kokouksessa. Kokous järjestettiin tällä kertaa Budapestissa, Unkarissa, jonne saapui pitkäksi viikonlopuksi kunkin vuosikokouksen edustajat, Ystäviä kveekarijärjestöistä ja kutsuvieraita mm. Yhdysvalloista ja Meksikosta asti. Omalta osaltani tämä oli toinen EMES-kokous, joten tapahtuman kulku ja osa ihmisistä oli tuttuja nyt jo edelliskerrasta. Kokouksen teemana mietimme tällä kertaa vierautta ja muukalaisuutta. Millaista on asua ja asettua itselle vieraaseen maahan, kuinka toivottaa ihmiset ympärillämme tervetulleeksi ja kuinka rakentaa yhteisöstämme yhteinen koti kaikille? Kotoisaksi tuntemassamme paikassa meillä voi usein olla toisiin nähden etuoikeuksia, joita emme itse tunnista, Joskus tunne muukalaisena olosta voi tulla vastaan myös omassa kotimaassa tai paikassa jonka tuntee omakseen. Kveekareille on tärkeää se jokin Jumalasta mikä asustaa meissä jokaisessa. Sen avulla voimme nähdä toisissamme perustavanlaatuisen yhtäläisyyden. Ystävistä moni oli asunut elämänsä varrella eri maissa ja jaoimme tarinoita näistä kokemuksista. Pysäyttävimpiä tarinoita oli Budapestissa nykyisin maahanmuuttajien tukea ja koulutustoimintaa järjestävän paikallisen kertomus lapsuudestaan sotilaana Sierra Leonessa, vaarallisesta matkastaan Välimeren yli Eurooppaan ja ja asettumisestaan Unkariin, jota ei tällä hetkellä juuri tunneta vieranvaraisuudestaan muualta tulevia kohtaan. Kaikkien koettelemustensa keskellä hän oli kuitenkin pystynyt säilyttämään sydämensä avoimena ja lämpimänä, katseen eteenpäin ja halun auttaa toisia ympärillä. Ystävyyden merkeissä kuulimme myös evankelisten kveekarien toiminnasta Unkarista, Yhdysvalloista ja Meksikosta. Heidän kokoontumisissaan hartautta harjoitetaan laulun, soiton ja saarnan säestämänä ja hiljaisuuteen lyhyesti laskeutuen. Tutustuminen myös tähän oli antoisaa, ja vaikka heidän tapansa tavat poikkesivat omistamme, pyrimme lisäämään ymmärystämme ja saamaan vaikutteita tästä rikkaasta perinnöstä ja henkisten arvojen laajasta kirjosta. Kehoitus elä seikkailunhaluisesti tuli minulle vastaan jo ennen kokousta, kun minut kutsuttiin mukaan yhdeksi kokouksen vanhimmista. Rohkaistuneena päätin tarttua tehtävään. Ystävien...
Elvinin ja Brylien syysterveiset

Elvinin ja Brylien syysterveiset

Tässä lyhyt epistola minun ja Elvinin syystapahtumista. Osallistuimme eilen poikani Elvinin kanssa kveekarihartauteen. Saavuimme jo hyvissä ajoin, sillä minulla oli mukana avain kokouksen valmisteluja varten. Pian saavuttuamme myös Elvin halusi osallistua valmisteluihin. Hän kantoi kuppeja, teevateja ja leipälautasia kahvihuoneeseen ja asetteli niitä eri puolille pöytää. Tämän jälkeen hän halusi auttaa hartaustilan järjestämisessä, ja Elvin siirtelikin tuoleja aivan itse paikoilleen ympyrään. Lopuksi hän laittoi ringin keskelle pienen pöydän, ja asetti sen päälle raamatun ja koristekivet. Lopulta Elviniä alkoi hieman nälättää, joten kävimme hakemassa hänelle siivun tarjolle asetettua ruisleipää. Sitten olikin jo aika asettua hartauteen. Elvin valitsi minulle ja hänelle vierekkäiset paikat. Ryhmä hiljentyi, ja Elvin mutusti hiljalleen leipäänsä. Leivän tultua syödyksi, myös Elvin istui paikallaan, hengittäen hiljalleen. Hiljaisuus alkoi kietoa kokoontumista huomaansa, ja hartaus laskeutui ryhmän ympärille. Elvin istui vieressäni pitäen kiinni kädestäni. Noin vartin jälkeen nousimme ylös ja poistuimme huoneesta. Tarkoituksenamme oli ollut tässä vaiheessa lähteä kokouksesta kohti kaupungilla järjestettävää lastentapahtumaa. Pukiessamme eteisessä kenkiämme ja takkeja päällemme, Elvin kuitenkin katsoi minuun ja sanoi, että hän haluaisi viipyä kveekarien luona vielä hieman pidempään. Palasimme takaisin sisään, ja löysimme Elvinille piirustusvärit ja paperia sekä takkini taskusta muutaman pikkuauton. Hartauden lopun ajan piirsimme paperille autorataa, jota Elvin pääsi esittelemään kaikkine hienouksineen hartauden päätteeksi. Muuttopäivämme on pian lähestymässä. Muuttoporukka saapuu ensi viikonloppuna muutaman tunnin ajaksi, ja yritän nyt saada kaiken valmisteltua hyvin, jotta tavaroiden siirtäminen tapahtuisi tehokkaasti. Uudessa asunnossamme tulee olemaan pieni toinen makuuhuone, jota voimme käyttää vierashuoneena tai työtilana. Asunto sijaitsee lähellä keskustaa, lähellä on Elvinin suosikkileikkipuisto, muutama oikein mukava ruokakauppa ja lyhyt kävelymatka juna-asemalle. Saamme tulevana jouluna myös Elvinin isoisän kylään meille uuteen asuntoomme. Toivottavasti läheiset kahvilat ja museot ovat myös...
Susanne mukana Ruotsin kveekarien vuosikokouksessa

Susanne mukana Ruotsin kveekarien vuosikokouksessa

Ruotsin kveekarien vuosikokous 10.–13.5.2018 Ruotsin kveekarien 84. vuosikokous pidettiin Svartbäckenin leirikeskuksessa (Tukholman ja Uppsalan välillä). Oli kevät mutta kesä oli jo pitkällä ja valkovuokot lähes entisiä. Osallistujia oli suhteellisen vähän, enimmillään 29 ja ulkomaiset neljä vierasta tulivat Isosta-Britanniasta, Hollannista, Saksasta ja Suomesta (allekirjoittanut). Vuosikokous aloitettiin hetken hiljaisuudella sekä muistamalla vuoden aikana menehtyneitä kahta Ruotsin kveekaria. Vuosikertomuksen mukaan toiminnan päätehtävä on hartausten pitäminen, jolla Ystävät haluavat levittää tietoisuutta elävästä Jumalan läsnäolosta. Hartauskokouksia pidetään Tukholmassa, Göteborgissa, Malmössä, Smoolannissa, Lundissa, Uppsalassa, Rimbossa (Svartbäcken), Uumajassa, Järnassa ja Karlstadissa. Tukholmassa hartautta pidetään kaksi kertaa viikossa Kväkargårdenissa, jossa toiminta muutenkin on vilkasta. Suurimman osan palkatusta työstä tekevät seuran yhdyskuntapedagogi Julia Ryberg sekä 2013 ohjelmakoordinaattorina aloittanut Torbjörn Söderkvist. Julia työskentelee kansainvälisesti ja pitää retriittejä ja kokoontumisia Svartbäckenin leirikeskuksessa. Häntä pyydetään myös usein puhumaan kveekareista eri yhteyksissä. Tällä hetkellä Julia ja Torbjörn työstävät online-alustaa (MoodleCloud) johon he keräävät tekstejä resurssipankiksi. Alusta on tarkoitettu online-ryhmäkursseja varten, joihin kaikki Ystävät ja Ystävien ystävät ovat tervetulleita osallistumaan. Koordinaattorin tehtävä on vaikuttaa tavalla, joka syventää yhteisön hengellisyyttä ja yhteyttä. Yhdistys on vuokralla Kväkargårdenissa (Södermalm Tukholmassa), jonne Torbjörn on muuttanut tätä kirjoittaessa isännäksi, kun edellinen asukas ja isäntä Vilhelm Dahllöf on muuttanut muualle. Vuosikokouksen teema oli ”Våra vittnesbörd – Hur vandrar vi som samfund och individuellt, med glädje genom världen och svarar på det av Gud i var och en?” Suomeksi suunnilleen näin: Miten kuljemme maailmassa, yhteisönä ja yksilöinä, ilolla ja vastaten siihen mikä on Jumalasta jokaisessa? Nimi oli pitkä ja jäi tuttuudestaan huolimatta hieman etäiseksi. Teemaa käsiteltiin pienryhmissä, mutta yksittäiset teemaan liittyvät puheenvuorot kokouksen alussa tekivät minuun suuremman vaikutuksen. Eräs nainen kertoi miten totuuden puhuminen, kveekareiden tärkeänä pitämä arvo, oli herättänyt...
Jane Britannian vuosikokouksessa edustajanamme

Jane Britannian vuosikokouksessa edustajanamme

Britain Yearly Meeting 4-7.5. 2018. Held in Friends House, Euston Road, London What an amazing contrast to be in both Finland Yearly Meeting and Britain Yearly Meeting within a week. Our own YM with 17 Friends including Alvin aged 4 and Britain YM with over 1000 Friends and 6 groups for children and young people: New shoots (0-2) Fox Cubs (3-6) Penn Friends (7-9) Spiritual Adventurers (9-11) Young People’s Program (11-15) and Junior Yearly Meeting (16-18). But yet, the similarities seemed more striking than the difference in numbers might suggest. I took with me the quality of the Worship and Spirit that I experienced in Ilkko at the end of April and I found the same depth of Spirit in the gathered silence among the many of us worshiping in Friend’s House central London. The final ministry from our Sunday morning worship in Ilkko brought us the message of how Quaker structures and ways of service have changed as Friends have learned to see what was not obvious to them before. Britain YM spent the whole weekend considering whether the time is right to revise the ‘red book’ Quaker Faith and Practice in Britain YM; not change for the sake of change, but because the world has changed, and Quaker experience has changed, and the new book needs to reflect this; not least because there is a new generation of younger Friends and more coming. We were asked to treat younger Friends as ‘the now’ and not ‘the future’. All the children’s and young people’s groups addressed the same question in their sessions and all sent their response to...