Ari K | kesä 28, 2017 | Yhteisömme
Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna 2017 järjestettiin Euroopan ja Lähi-idän kveekarien keskusjärjestön FWCC-EMESin alueellinen vuosikokous Bonnissa, Saksassa, ja tarkemmin ottaen Haus Venusbergissä. Osallistuin EMES-kokoukseen ensimmäistä kertaa Suomen vuosikokouksen edustajana. Päätimme Ainon kanssa kertoa kokouksesta omia kokemuksia ja lisäksi kääntää kokouksen epistolan suomeksi. Tässä siis ensin omat mietteeni, jonka jälkeen seuraa Ainon osuus ja lopuksi vielä epistola. Haus Venusberg sijaitsee Venusbergin kaupunginosassa, hieman Bonnin keskustan ulkopuolella. Kyseessä on kurssikeskustyyppinen paikka, jossa samaan aikaan kanssamme kokoontui muutama muukin ryhmä. Tämänkertaisen EMES-kokouksen kantavana teemana oli Vibrant meetings, vibrant section. Osana ohjelmaa pohdimme näiden asioiden sisältöjä: millä tavalla kokoukset ja koko maanosan laajuinen yhteisö voivat olla sykkiviä, elinvoimaisia ja eloisia ja jaoimme hyviä kokemuksia ja huoliamme paikallisista kokouksistamme. Teeman ohessa yhteiskunnallista vaikuttamistyötä tekevät kveekarijärjestöt esittelivät toimintaansa. Tutustuin itse mm. QUNO:n, QCEA:n ja Woodbrooken toimintaan ja jaoin kokemuksia ja huoliamme. QCEA:n kanssa olen ollut myös jälkikäteen yhteyksissä liittyen heidän Euroopan laajuiseen vaikuttamistyöhönsä liittyen turvapaikanhakijoiden asemaan. Monia Ystäviä kiinnosti myös Rovaniemellä 2015 järjestämämme tapahtuma ja viestinnällinen näkyvyytemme ja sitä kautta osallistujamäärän kasvu Tampereella viime vuosina. Päällimmäisenä kokouksesta jäi mieleen tutustuminen Ystäviin eri puolilta Eurooppaa, heidän taustoihinsa ja kokemuksiinsa ja meitä yhdistäviin asioihin. Matkaväsymyksestä ja arjen kiireistä johtuen kokoukseen asettuminen kesti itseltäni pari päivää. Tästä huolimatta Ystävät ottivat minut avosylin vastaan ja ennestään tuntemattomat ihmiset osoittivat kaukaistenkin Ystävien todellakin olevan hyviä ystäviä toinen toisillemme. Uskon tämän jäävän minulle vahvasti mieleen jatkossa ja yritän rohkaista tätä meille kaikille. Toisena erityisenä mieleen jääneenä yksityiskohtana oli tutustuminen suureen joukkoon nuoria, ikäisiäni Ystäviä, jotka olivat saapuneet paikalle European and Middle-East Young Friendsin (EMEYF) myötä. Aiemmat kontaktini nuoriin aikuiskveekareihin oli ollut vähäistä, ja nyt oli erityisen antoisaa...
Ari K | huhti 7, 2017 | Yleinen
Vuosikokouksessa Kangasalalla 19.03.2017 Ystävien Uskonnollinen Seura Kveekarit Ry Haluamme tällä avoimella kirjeellä ilmaista vakavan huolemme niistä kielteisistä turvapaikkapäätöksistä, joiden seurauksena Suomesta lähetetään Irakiin, Afganistaniin ja muille konfliktialueille ihmisiä, joita uhkaavat väkivalta vaino tai tappaminen. Jäsenemme ja osallistujamme ovat erityisen huolestuneita karkotuksista, joiden kohteina ovat alaikäiset lapset ja heidän perheensä. Luettuamme monia Migrin tekemiä kielteisiä päätöksiä meitä huolettavat myös viranomaisten antamat suositukset, että karkotettava muuttaisi nimeään, ammatti- ja henkilötietojaan voidakseen salata muun muassa uskonnollisen orientaationsa. Tämä on heidän ihmisoikeuksiensa räikeä loukkaus. Suomi on aina pyrkinyt olemaan kansainvälisesti tunnettu siitä, että se edistää ihmisoikeuksien huomioimista monipuolisesti, niin kuin ne on ilmaistu ihmisoikeussopimuksissa, YK:n sopimuksessa lasten oikeuksista ja yleissopimuksessa kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamiseksi. Maamme on myös tunnettu perheiden yhdistämisoikeuksien puolustamisesta vuoden 1975 Helsingin sopimuksen hengessä. Nämä oikeudet vaarantuvat nyt riittämättömillä konsulipalveluilla ja asettamalla kohtuuttomia taloudellisia rajoja. Ystävien uskonnollinen seura Kveekarit ry. on osa 350v vanhaa maailmanlaajuista uskonyhteisöä, joka hiljainen hartaus pääasianaan puolustaa rauhaa, oikeudenmukaisuutta, yksinkertaista elämäntapaa, kohtuutta, totuutta ja ihmisoikeuksia. Suomalaiset ovat saaneet apua kansainväliseltä kveekareiden avustusjärjestöltä Lapin sodan jälkeen, jolloin American Friends Service Committee järjesti yhdessä Setlementtiliiton ja Suomen Huollon kanssa vapaaehtoisvoimin jälleenrakennustyöleirejä Suomen Lapissa syksystä 1945 syksyyn 1947. Käsite ”kveekari-velli” oli tuttu Lapin lapsille, joille kveekarit järjestivät kouluruokailua aikana, jolloin kaikesta, myös ruoasta oli pula. Tämä avoin kirje on toimitettu Suomen pääministerille, ulkoministerille, sisäministerille ja kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajille sekä...
Ari K | syys 28, 2016 | Yhteisömme
Ruotsin kveekareiden vuosikokous 5.–8.5.2016 Ruotsin kveekareiden 82. Vuosikokous pidettiin Svartbäckenin leirikeskuksessa valkovuokkojen aikaan, lehtien puhjetessa ja kevätauringon paistaessa. Osallistujia oli yhteensä nelisenkymmentä, paitsi Ruotsista myös Suomesta (allekirjoittanut), Norjasta, Isosta-Britanniasta, Gambiasta ja Itävallasta, sekä viitisen lasta ja suloinen villakoira. Harvinaista oli, että Ystävien ystäviä oli lähes yhtä paljon kuin varsinaisia kveekareita, mikä pöytäkirjamerkinnän mukaan vaikutti edullisesti ns. Kveekarijargonia vähentäen. Vuosikokous aloitettiin hetken hiljaisuudella sekä muistamalla vuoden aikana menehtyneitä kolmea Ruotsin kveekaria. Kokous käsitteli myös yhden vuoden aikana tulleen jäsenhakemuksen, jonka jälkeen Ruotsin kveekareiden määrä tällä hetkellä yltää sataan. Vuosikokous opetti paljon. Vuosikertomuksen mukaan toiminnan päätehtävä on hartausten pitäminen, jolla Ystävät haluavat levittää tietoisuutta elävästä Jumalan läsnäolosta (”…sprida kännedom om en levande gudsnärvaro.”). Hartauskokouksia pidetään Tukholmassa, Göteborgissa, Malmössä, Smoolannissa, Lundissa, Uppsalassa, Rimbossa (Svartbäcken), Uumajassa ja Järnassa, sekä uudessa, kuukausittain kokoontuvassa Karlstadin ryhmässä. Tukholmassa hartautta pidetään kaksi kertaa viikossa Kväkargårdenissa, jossa toiminta muutenkin on vilkasta, varsinkin ohjelmakoordinaattorin (programsamordnare) aloitettua työnsä 2013. Koordinaattorin tehtävä on vaikuttaa tavalla, joka syventää yhteisön hengellisyyttä ja keskinäistä yhteyttä. Yhdistys on vuokralla Södermalmin Kväkargårdenissa, mutta omistaa Svartbäckenin leirikeskuksen (Tukholman ja Uppsalan välissä), jossa pidetään retriittejä ja kokoontumisia. Svartbäckenissä yhdistys sen sijaan vuokraa tilaa ulkopuolisille ja saa siitä voittoa. Toiminnan pääoma on noin 15 ja puoli miljoonaa kruunua, lähinnä rahasto-osuuksia sekä Svartbäcken.Tilikauden tuotot olivat noin puolitoista miljoonaa kruunua ja puoli miljoonaa pienemmät kuin menot. Rahaa on lähinnä kulunut työntekijöiden palkkoihin (yhdyskuntapedagogi, ohjelmakoordinaattori, kassanhoitaja, kanslisti, siivooja, Svartbäckenin vahtimestari, kanslisti), kotisivujen ylläpitämiseen, vuosijulkaisuun, kirjanpitoon ja tilintarkastukseen sekä matkoihin. Tuloista yli puolet tuli myydyistä rahasto-osuuksista. Jäsenten avustuksista yhdistykselle keskusteltiin puintikokouksen muodossa (englanniksi threshing meeting, ruotsiksi tröskemöte), jolloin tärkeintä on monimutkaisen ja tunteitakin herättävän asian tiimoilta käytävä rehellinen ja laaja valmistelu, puinti myöhempää...
Ari K | huhti 3, 2016 | Kansainväliset
Uusin Among Friends -lehden kevään numero on julkaistu. Lehdessä kerrotaan mm. Perun kokouksen kuulumisia. Lehden pääsee lukemaan FWCC-EMES:n sivuilta.
Ari K | maalis 17, 2016 | Kveekariblogi
Osallistuin viime joulukuun alussa QCEA:n (Quaker Council for European Affairs) ja Britannian vuosikokouksen QPSW:n (Quaker Peace and Social Witness) järjestämään kveekarikonferenssiin, jonka otsikko oli ”Castle or community? Quakers’ role in building the new Europe.” Tapahtuma järjestettiin Brysselissä ja siihen osallistui 110 kveekaria 23 eri maasta. Keski-ikä oli teemaan nähden yllättävän korkea, mutta kyllä meitä nuoria aikuisiakin onneksi oli kourallinen mukana. Iästä riippumatta paikalle oli kerääntynyt monia tavalla tai toisella aktiivisia ihmisiä, niin erilaisista kveekarijärjestöistä ja -projekteista kuin muuallakin paremman maailman puolesta toimivia. Konferenssia oli valmisteltu pitkälti sen pohjalta, mitä aiheita me mukaan ilmoittautuneet olimme etukäteen kertoneet pitävämme tärkeinä. Lauantaina oli siis ohjelmassa valinnaisia työpajoja aiheina turvapaikanhakijat ja pakolaiset, Euroopan turvallisuusasiat, ”EU: rauhanprojekti vai sotilasliitto?”, kirkkojen rooli Euroopan rakentamisessa, taloudellinen oikeudenmukaisuus sekä Britannian ja EU:n suhde. Illemmalla teemoja vietiin eteenpäin ja uusia keksittiin erilaisten spontaanimpien työpajojen ja keskusteluryhmien merkeissä, joita kuka vain sai laittaa pystyyn. Kolmantena eli viimeisenä päivänä luonteva jatkumo oli suuntautua toimintaan: Kaiken yhdessä jaetun pohjalta samantyyppisistä teemoista ja aktivismista kiinnostuneet lyöttäytyivät yhteen ideoimaan, mitä asioille voisimme kveekareina oikeasti tehdä. Lisäksi kokoonnuimme välillä yhteen keskustelemaan, kuulemaan mitä pääpuhujiksi pyydetyillä oli kerrottavanaan, sekä tietysti hiljentymään yhdessä päivittäisiin hartauksiin. Kuten arvata saattaa, yli sadalla osallistujalla on runsaasti erilaisia kiinnostuksen kohteita, onhan Euroopan ja koko maailman tilannekin kirjava ja alati muuttuva, ja samalla nykyään jatkuvasti median välityksellä silmiemme edessä. Yksi osallistuja ei siis pysty kertomaan kuin pienestä palasesta siitä kaikesta, mitä konferenssissa oli meneillään. Tämän oman kertomukseni loppuun kuitenkin liitän tapetilla olleista aiheista linkkejä toisaalle, jotta niistä kiinnostuneet voivat helposti löytää lisätietoa! Pakolaiskriisi puhutti paljon ja se kiinnostaa myös minua – osittain siksikin, että tulkkina olen jatkuvasti tänne tulevien arabian puhujien...
