Linnake vai yhteisö – mihin suuntaan me kveekarit haluamme Eurooppaa viedä?

Osallistuin viime joulukuun alussa QCEA:n (Quaker Council for European Affairs) ja Britannian vuosikokouksen QPSW:n (Quaker Peace and Social Witness) järjestämään kveekarikonferenssiin, jonka otsikko oli ”Castle or community? Quakers’ role in building the new Europe.” Tapahtuma järjestettiin Brysselissä ja siihen osallistui 110 kveekaria 23 eri maasta. Keski-ikä oli teemaan nähden yllättävän korkea, mutta kyllä meitä nuoria aikuisiakin onneksi oli kourallinen mukana. Iästä riippumatta paikalle oli kerääntynyt monia tavalla tai toisella aktiivisia ihmisiä, niin erilaisista kveekarijärjestöistä ja -projekteista kuin muuallakin paremman maailman puolesta toimivia. Konferenssia oli valmisteltu pitkälti sen pohjalta, mitä aiheita me mukaan ilmoittautuneet olimme etukäteen kertoneet pitävämme tärkeinä.  Lauantaina oli siis ohjelmassa valinnaisia työpajoja aiheina turvapaikanhakijat ja pakolaiset, Euroopan turvallisuusasiat, ”EU: rauhanprojekti vai sotilasliitto?”, kirkkojen rooli Euroopan rakentamisessa, taloudellinen oikeudenmukaisuus sekä Britannian ja EU:n suhde. Illemmalla teemoja vietiin eteenpäin ja uusia keksittiin erilaisten spontaanimpien työpajojen ja keskusteluryhmien merkeissä, joita kuka vain sai laittaa pystyyn. Kolmantena eli viimeisenä päivänä luonteva jatkumo oli suuntautua toimintaan: Kaiken yhdessä jaetun pohjalta samantyyppisistä teemoista ja aktivismista kiinnostuneet lyöttäytyivät yhteen ideoimaan, mitä asioille voisimme kveekareina oikeasti tehdä. Lisäksi kokoonnuimme välillä yhteen keskustelemaan, kuulemaan mitä pääpuhujiksi pyydetyillä oli kerrottavanaan, sekä tietysti hiljentymään yhdessä päivittäisiin hartauksiin. Kuten arvata saattaa, yli sadalla osallistujalla on runsaasti erilaisia kiinnostuksen kohteita, onhan Euroopan ja koko maailman tilannekin kirjava ja alati muuttuva, ja samalla nykyään jatkuvasti median välityksellä silmiemme edessä. Yksi osallistuja ei siis pysty kertomaan kuin pienestä palasesta siitä kaikesta, mitä konferenssissa oli meneillään. Tämän oman kertomukseni loppuun kuitenkin liitän tapetilla olleista aiheista linkkejä toisaalle, jotta niistä kiinnostuneet voivat helposti löytää lisätietoa! Pakolaiskriisi puhutti paljon ja se kiinnostaa myös minua – osittain siksikin, että tulkkina olen jatkuvasti tänne tulevien arabian puhujien...

Ensimmäinen blogikirjoitus

Tämä blogisivu on ollut tässä tyhjillään jo puolisen vuotta. Olin luvannut kirjoittaa ensimmäisen blogin, mutta en ole silti osannut tarttua kynään, tai siis ryhtyä näppäilemään, ennen kuin nyt. Miksi? Koska silloin kun minulla oli ideoita, aikaa ei tuntunut löytyvän. Koska sitten kun alkoi löytyä aikaa, entiset ideat tuntuivat jo jotenkin menneen talven lumilta. Ja koska mietin liikaa, mikä olisi kveekariblogiin sopiva aihe. Sellainen mukava juttu, joka mahtuisi perinteisiin kveekariraameihin. Liittyisi vaikka rauhanaatteeseen, hiljaisuuteen, työhartauskokouksiin, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, yksinkertaisuuteen tai johonkin muuhun puoliviralliseen kveekariteemaan. Mahtuisi siihen hillityn sivistyneesti mielessäni rajattuun kveekariboksiin. Ja sitten tuo haaste alkoi tuntua ylivoimaiselta. Mietin, että perustan oman blogin, jossa kirjoitan ihan mitä lystään, hittoon kveekarikriteerit! Todennäköisesti vielä niin teenkin. Mutta nyt sormeni sittenkin hakeutuivat tähän näppäimistölle ja aloin kirjoittaa tätä – meidän yhteiseen blogiin. Mistä kveekarismissa pohjimmiltaan olikaan kyse? Jotkut sanovat, että se on ääriprotestantismia. Kristinuskon tai ylipäänsä kollektiivisen hengellisyyden karsintaa kaikesta ylimääräisestä rekvisiitasta ja ulkokuorista. Hiljaisessa hartaudessa, jossa ei ole pappia tai kirkkorakennusta – tai paremminkin kaikki ovat pappeja ja mikä tahansa paikka on ”kirkko” – kiteytyy tämä yksinkertaisuus hyvin. Mutta ulkoinen yksinkertaisuus, sekin on vain ulkokuorta. Mitä tapahtuu sisälläni? Onko siellä kamala meteli hiljaisenkin hartauden aikana? Kaaos, vaikka ulospäin ollaan yksinkertaisia? Tuliko tietyistä kveekarismiin kuuluviksi mielletyistä asioista, niistäkin kuolleita dogmeja? Sellaisia, mitä kokoontuessamme ylistämme sen enempää miettimättä, vaikka emme kokisi niitä alun perin synnyttänyttä voimaa itse? Ja vaikka kokisimme tuon palavan liekin jossain toisaalla, emme edes yritä jakaa noita meitä elähdyttäneitä asioita muiden Ystävien kanssa, koska pelkäämme, etteivät ne mahdu kveekarismin perinteisiin raameihin? Ja, kuin huomaamatta, luonnollisesti suuntaamme huomiomme sinne, missä koemme olevamme eniten elossa, ja vietämme aikaamme siellä. Joskus se on kveekariyhteisössä, mutta...

Tervetuloa Kveekariblogiin! Welcome to the Finnish Quaker Blog!

Tervetuloa Kveekariblogiin! Tässä blogissa julkaistaan kveekareiden tekstejä Suomesta ja myös käännöksinä maailmalta. Tekstit edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, eivät välttämättä Suomen vuosikokouksen yhteistä kantaa. Jos haluat oman tekstisi tai käännöksesi (alkuperäisen kirjoittajan luvalla) blogiin, lähetä se jollekin sivuston ylläpitäjistä eli Sakarille (sakario [ät] hotmail.com), Arille (etunimi.sukunimi [ät] gmail.com) tai Ainolle ( miria_2882 [ät] yahoo.com). Myös kuvat, videot ja muut vastaavat teemaan liittyvät hengentuotokset ovat oikein tervetulleita! Inspiroivia hetkiä blogimme parissa! Welcome to the Finnish Quaker Blog! In this blog we publish posts from Quakers from Finland, as well as translations from around the world. The wtitings represent primarily personal views of their authors and not necessarily widely shared stances of the Finnish Yearly Meeting. If you’ d like your text or translation (naturally with the permission of its original author) to be published in the Quaker Blog, send it to one of the admistrators of this website: Sakari (sakario [at] hotmail.com), Ari (firstname.lastname[at] gmail.com) or Aino ( miria_2882 [at] yahoo.com). Also pictures, videos and other inspiring works somehow related to the Friends are welcome! Wishing you inspiring moments with our...