KESTÄVYYS ON MEILLE TÄRKEÄ ARVO – SANOISTA TEKOIHIN SIIS!

KESTÄVYYS ON MEILLE TÄRKEÄ ARVO – SANOISTA TEKOIHIN SIIS!

Suomen kveekariyhteisö on pienestä koostaan huolimatta kansainvälisen kveekariyhteisön aktiivinen jäsen. Osallistumme vuosittain ainakin Euroopan kveekarien kattojärjestön (EMES) kokoukseen, Britannian ja Ruotsin vuosikokouksiin, vierailemme muissakin kveekarikokouksissa, osallistumme muutaman vuoden välein järjestettävään Ystävien pohjoismaiseen vuosikokoukseen, maailmanlaajuisiin konferensseihin ja lisäksi yksittäiset Ystävät käyvät välillä ulkomailla muissa kveekaritapahtumissa ja -kursseilla. Tämä, yhdistettynä kotimaamme merentakaiseen sijaintiin muuhun Eurooppaan nähden, johtaa helposti melko suureen lentomatkustamisen määrään.
Kun samaan aikaan keskeisiin arvoihimme kveekareina kuuluvat yksinkertaisuus ja kestävyys, on korkea aika kiinnittää enemmän huomiota siihen jalanjälkeen, jonka jätämme ympäristöön niin yksilöinä kuin yhteisönä.
Samaan suuntaan on matkalla myös maailmanlaajuinen kveekariyhteisö: Vuoden 2012 maailmankonferenssissa Keniassa syntyneen julistuksen (Kabarak call for peace and ecojustice) ja vuonna 2016 Pisacissa Perussa järjestetyn triennaalin Kestävyys-muistion seurauksena Maailmanlaajuinen kveekareiden kattojärjestö (FWCC) on aloittanut projektin, jonka tavoite on tukea Ystäviä käytännön toimissa ympäristöystävällisyyden ja sosiaalisen kestävyyden saralla muun muassa jakamalla ideoita, kokemuksia ja materiaaleja. Matkustuksen vähentämiseksi tästä lähin myös maailmankonferensseja järjestetään harvemmin, seuraava vuonna 2023.

Suomen vuosikokouksen askeleita kohti ekologisempaa toimintaa

Viime vuonna Suomen vuosikokous eli Ystävien Uskonnollinen Seura Kveekarit ry. otti kestävyyden suhteen kaksi merkittävää askelta: Uudelleensijoittaessamme seuran varoja, valitsimme niille (parhaan ymmärryksemme mukaan) sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden huomioivia sijoituskohteita.
Toinen askel oli päästökompensaatioiden käyttöönotto viime syyskokouksen päätöksellä. Moni Ystävä on aikemminkin kenties maksanut lennoistaan omatoimista päästökompensaatiota, mutta tästedes seura kantaa automaattisesti osansa vastuusta maksamalla kustakin seuran tuella tehdystä lentomatkasta kiinteän summan johonkin ilmastonmuutosta ehkäisevään kohteeseen. Tästä yksityiskohtaisemmin alempana.

Päästökompensointi ei tietenkään riitä. Ihanteellisempaa olisi matkustaa vähemmän tai ainakin taittaa matkat mahdollisimman vähän saastuttavilla kulkuvälineillä. Tätä edistää muun muassa kommunikaatioteknologian tehokas hyödyntäminen niin, että osa kokouksista ja muista aktiviteeteista tapahtuu internetin välityksellä. Skype- kokouksia – hallituksen kokouksista healing-kokouksiin ja online-hartauksiin – olemmekinthumbnail jo harrastaneet useamman vuoden ajan, ja osa meistä on osallistunut Woodbrooken online-kursseille.

Yksi uusi testaamisen arvoinen asia olisi esimerkiksi Woodbrooken webinaarien ja räätälöidyn etäopetuksen hyödynnys vaikkapa niin, että täällä Suomen päässä kokoonnumme porukalla johonkin, mutta session vetäjä puhuu kanssamme videopuhelun kautta ulkomailta.
Mielestäni kannattaa myös pitää silmällä, mitä naapurimaissamme tapahtuu, siltä varalta, että osallistumalla jollekin kurssille vaikkapa Ruotsissa voi välttää lentämisen Iso-Britanniaan tai kauemmas.

Päästökompensaatioista

Nykyään internetistä löytyy monenlaisia laskureita, joilla voi arvioida omaa – niin lennoista kuin muustakin toiminnasta syntyvää – hiilijalanjälkeään. Jotkut niistä myös antavat suosituksia, kuinka paljon mistäkin ilmakehään päästämästään hiilidioksidimäärästä olisi maksettava korvauksia. Eri sivustojen suosittelemissa summissa on kuitenkin suurta vaihtelua, johtuen ainakin eroista laskureiden keräämän tiedon tarkkuudessa.
Jotkin lentoihin keskittyneet päästökompensaatiosivustot puolestaan ehdottavat kompensaatiosumman nyrkkisäännöksi esim. 10% lentolipun hinnasta. Tällä ei kuitenkaan varsinaisesti ole mitään tekemistä lennosta aiheutuneen päästömäärän kanssa.
Tässä muutama laskuri, joita kannattaa ehdottomasti testailla saadakseen käsitystä omasta hiilijalanjäljestään yleisestikin:
https://co2esto.com/kauppa

https://klimatkompensera.se/

https://www.atmosfair.de/en/standards/emissions_calculation/emissions_calculator/

Helpottaaksemme asian hoitamista monenlaisten laskentatapojen viidakossa, päätimme soveltaa seuramme tukemiin matkoihin tasasummia: Mannertenvälisistä lennoista 20€/lento ja lyhyemmistä 10€/lento.
Seuran tuella matkaan lähtevä henkilö voi joko itse ehdottaa lahjoituskohdetta, maksaa sen ja sitten toimittaa korvausta varten maksusta tositteen rahastonhoitajalle (joka on tällä hetkellä allekirjoittanut), tai antaa koko asian rahastonhoitajan hoidettavaksi. Päästökompensaatioiden lahjoituskohteen tulisi joka tapauksessa liittyä selkeästi aiheeseen ja olla ammattimainen, luotettava organisaatio. Valinnanvaraa on paljon, sillä ilmastonmuutosta vastaan taistellaan monin tavoin: Valistus- ja lobbauskampanjoin, energiansäästö- tai uusiutuvan energian teknologioita kehittämällä ja levittämällä, ostamalla päästöoikeuksia päästökauppakiintiöstä (jolloin markkinoille jäävä kiintiö pienenee), istuttamalla puita ja edistämällä kestävämpää metsien käyttöä… joitain mainitakseni.

thumbnail
Tässäpä joitain linkkejä päästökompensaatioilla rahoitettaviin projekteihin:

https://www.tricorona.se/klimatkompensationsprojekt/

https://co2esto.com/co2-paastoleikkuri/yksityisille

https://www.atmosfair.de/en/climate-protection-projects/

https://www.lentomaksu.fi/lentomaksu.html

 

Toivon, että ideointi ja keskustelu siitä, miten voisimme tehdä toiminnastamme entistä ympäristöystävällisempää ja sosiaalisesti kestävämpää, jatkuu!

Aino Vesanen