Linnake vai yhteisö – mihin suuntaan me kveekarit haluamme Eurooppaa viedä?

Osallistuin viime joulukuun alussa QCEA:n (Quaker Council for European Affairs) ja Britannian vuosikokouksen QPSW:n (Quaker Peace and Social Witness) järjestämään kveekarikonferenssiin, jonka otsikko oli ”Castle or community? Quakers’ role in building the new Europe.”

Tapahtuma järjestettiin Brysselissä ja siihen osallistui 110 kveekaria 23 eri maasta. Keski-ikä oli teemaan nähden yllättävän korkea, mutta kyllä meitä nuoria aikuisiakin onneksi oli kourallinen mukana. Iästä riippumatta paikalle oli kerääntynyt monia tavalla tai toisella aktiivisia ihmisiä, niin erilaisista kveekarijärjestöistä ja -projekteista kuin muuallakin paremman maailman puolesta toimivia.

Konferenssia oli valmisteltu pitkälti sen pohjalta, mitä aiheita me mukaan ilmoittautuneet olimme etukäteen kertoneet pitävämme tärkeinä.  Lauantaina oli siis ohjelmassa valinnaisia työpajoja aiheina turvapaikanhakijat ja pakolaiset, Euroopan turvallisuusasiat, ”EU: rauhanprojekti vai sotilasliitto?”, kirkkojen rooli Euroopan rakentamisessa, taloudellinen oikeudenmukaisuus sekä Britannian ja EU:n suhde. Illemmalla teemoja vietiin eteenpäin ja uusia keksittiin erilaisten spontaanimpien työpajojen ja keskusteluryhmien merkeissä, joita kuka vain sai laittaa pystyyn. Kolmantena eli viimeisenä päivänä luonteva jatkumo oli suuntautua toimintaan: Kaiken yhdessä jaetun pohjalta samantyyppisistä teemoista ja aktivismista kiinnostuneet lyöttäytyivät yhteen ideoimaan, mitä asioille voisimme kveekareina oikeasti tehdä.

Lisäksi kokoonnuimme välillä yhteen keskustelemaan, kuulemaan mitä pääpuhujiksi pyydetyillä oli kerrottavanaan, sekä tietysti hiljentymään yhdessä päivittäisiin hartauksiin.

Kuten arvata saattaa, yli sadalla osallistujalla on runsaasti erilaisia kiinnostuksen kohteita, onhan Euroopan ja koko maailman tilannekin kirjava ja alati muuttuva, ja samalla nykyään jatkuvasti median välityksellä silmiemme edessä. Yksi osallistuja ei siis pysty kertomaan kuin pienestä palasesta siitä kaikesta, mitä konferenssissa oli meneillään. Tämän oman kertomukseni loppuun kuitenkin liitän tapetilla olleista aiheista linkkejä toisaalle, jotta niistä kiinnostuneet voivat helposti löytää lisätietoa!

Pakolaiskriisi puhutti paljon ja se kiinnostaa myös minua – osittain siksikin, että tulkkina olen jatkuvasti tänne tulevien arabian puhujien ja suomalaisen yhteiskunnan rajapinnassa kiinni.
Niinpä osallistuin ensimmäisenä päivän työpajoista yhteen, joka käsitteli kommunikaatiota ”toisen” kanssa (keskustelimme rakentavista tavoista viestiä eri mieltä olevien tai muuten meihin nähden erilaisten ihmisten kanssa), sekä toiseen, josta sai sekä faktatietoa Euroopan pakolaistilanteesta sekä siitä, minkälaista aktivismia ainakin Britannian kveekareiden piirissä on sen suhteen meneillään. Viimeisenä päivänä toimintaan suuntautuneista ideariihistä minua veti eniten puoleeni ryhmä, jossa pohdittiin, miten voimme olla tuoda esiin pakolaiskriisin oikeita ihmiskasvoja, jotteivät ne unohtuisi kylmien ja anonyymien tilastojen ja numeroiden taakse.

 

Mielenkiintoisista aiheista huolimatta miltei jatkuva puhuminen ja analysointi alkaa nykyään toisaalta aika nopeasti väsyttää minua, tai ainakin kaipaan sille vaihtelua. Lisäksi monissa kveekaritapahtumissa tulee olo, että vaikka pidämmekin hiljaisia hartauksia välissä ja muutenkin koitamme pitää hengellisyyden kautta myös sydämen mukana toimissamme, pää saa usein ylivallan. Ja onhan se hienoa, että joukostamme löytyy sivistynyttä porukkaa ja ongelmia ja niiden ratkaisuja halutaan miettiä rauhallisesti ja älykkäästi tietoon perustuen. Mutta kun ihminen ei ole pelkkä pää! Mitä meille kuuluu kaulasta alaspäin? Mitä kroppamme kaipaa? Mitä se voisi kertoa meille? Tätä mietin lauantaina ja pistin oman spontaanin työpajan pystyyn, teemana kuunnella kehoa, oli se sitten tanssin, hartiahierontojen, halausten tai minkä vain juuri sillä hetkellä osallistujille kolahtavan aktiviteetin kautta. Harmi vain että aikaa oli niukasti, joten kovin pitkälle emme kehojemme kuuntelussa ehtineet päästä!

Kaiken kaikkiaan päällimmäisin asia, joka (uuden ja upean poikaystävän lisäksi) tarttui konferenssista matkaan oli se, että vaikka maailma on täynnä asioita, joille ”tarttis tehä jotain”, eikä yhden ihmisen tai yhteisönkään resurssit mitenkään riitä monen sopan samanaikaiseen hämmentämiseen, voimme johdatukseen luottaen löytää oman paikkamme tässä palapelissä ja sitä kautta myös mielenrauhaa.
Hyvä esimerkki tästä on se, miten alunperinkin lähdin konferenssiin etenkin pakolaisteemasta kiinnostuneena, ja viimeisen päivän sessiossa (ideoidessamme erilaisia tapoja toimia), totesin ääneen, että itselleni olisi luontevinta muistuttaa tragedian ihmiskasvoista avustaen tulkkaamalla ja kääntämällä niille, jotka ottavat asiakseen ihmisten todellisia tarinoita eri kanavia myöten suurelle yleisölle kertoa.
Kotiin palattuani en kuitenkaan ihan heti tehnyt asian eteen mitään, vaikka arabian tulkeille on varmasti tällä hetkellä monenlaista vapaaehtoistyötä tarjolla. Toisaalta haluankin nykyään valita hyvin, minne vapaaehtoistyöpanokseni annan.
”Lupaukseni” oli kuitenkin jossain yläilmoissa kuultu, ja ilman että itse olisin aktiivisesti ehtinyt tehtävääni etsiä, monenlaisten ”yhteensattumien” ympäröimänä minua pyydettiin mukaan 6.3. järjestettyyn hyväntekeväisyyskonserttiin. Sen ideana oli tuoda myös muusikoiden tarinoita esiin musiikin rinnalla ja samalla kerätä rahaa Setlementtiliiton (eli vieläpä tahon, jonka kanssa Suomen vuosikokous on viime aikoina halunnut tiivistää yhteyksiä) vastaanottokeskusten vapaa-ajan toimintaan. Siellä tulkkasin irakilaista oudin soittajaa Alia lavalla pienen hetken, ja lisäksi samojen kuvioiden kautta päädyin muutenkin tulkkauksellani tukemaan hiljattain maahan tulleiden ja täkäläisten taiteilijoiden verkostoitumista keskenään, eli juuri sellaista parhaan laatuista kotoutumista – tasavertaisten kollegoiden välistä yhteistyötä – jota kaikista mieluiten edistän!

-Aino Vesanen
Viimeisen konferenssipäivän toimintaan suuntautuneiden aivoriihien muistiot ovat saatavilla ainakin sähköpostitse allekirjoittaneelta (miria_2882 [ät] yahoo.com), ehkä myös jotain muuta kanavaa myöten kunhan keksin mitä…. Joka tapauksessa, Niiden aiheet ovat seuraavat:

  1. Climate crisis and EU response (ilmastokriisi ja EU:n vastaus siihen)
  2.  Non-violent responses to violent conflict (väkivallattomat vastaukset väkivaltaiseen konfliktiin)
  3. UK Referendum on EU membership (Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä)
  4. Quaker relations with the European Union (kveekareiden suhteet EU:n kanssa)
  5. Bridges to Eastern Europe – East European Friends (Itä-Euroopan kveekareiden yhteydet)
  6. Right to Food (Oikeus ruokaan)
  7. QCEA SWOT analysis, support for QCEA in the future (QCEA:n vahvuudet, heikkoudet ja tapoja tukea sen työtä)
  8. Arms trade and militarism (asekauppa ja militarismi)
  9. Telling individual stories instead of ‘inhumane numbers (yksilöiden tarinoita epäinhimillisten numeroiden sijaan)
  10. Sharing information and mentoring refugees (Tiedon jakaminen ja pakolaisten mentorointi)
  11. Quaker Asylum& Refugee Network QARN (Kveekarien turvapaikanhakija- ja pakolaisverkosto)
  12. Quaker work on genetic resources and intellectual property (Kveekarien työ geneettisten resurssien ja intellektuaalisen omaisuuden parissa)

Linkkejä konferenssin annista muiden näkökulmasta, siihen liittyviin organisaatioihin ja tapahtumassa käsiteltyihin teemoihin:

Kansainvälistä yhteenvetoa tämän ja aikaisempien vuosien konferenssien annista: http://www.qcea.org/home/events/conferences/

Järjestöjä:
Quaker Council for European Affairs (QCEA), kveekarien lobbausjärjestö EU:ssa : www.qcea.org

Quaker Peace & Social Witness (QPSW), Britannian vuosikokouksen yhteiskunnallinen aktivismi: http://old.quaker.org.uk/faith-action

QUNO, kveekarien arvoja monin tavoin YK:ssa edistävä järjestö: http://www.quno.org/

Quaker Asylum and Refugee Network (QARN), kveekarien turvapaikanhakija- ja pakolaisasioihin keskittyvä verkosto:

http://www.qarn.org.uk/homepage/

https://www.facebook.com/groups/QuakersQARN/?fref=ts

Post-Yugoslav Peace Link (PYPL), kveekariryhmä rauhantyölle entisen Jugoslavian alueella: http://www.postyugoslavpeacelink.com/

European and Middle East Section (EMES) , Euroopan ja Lähi-idän kveekarien osasto kveekarien maailmanjärjestössä (FWCC) : http://fwccemes.org/

Puhujat:
Molly Scott Cato, brittiläinen kveekari, europarlamentaarikko: http://mollymep.org.uk/

Churches Commission for Migrants in Europe (CCME), ekumeeninen Euroopan siirtolais- ja pakolaisasioihin keskittyvä järjestö : http://www.ccme.be/

Baha’i International Community, Baha’ i -uskonnon kansainvälinen sivusto: https://www.bic.org/

Prague Recognised Meeting, Tsekin kveekarit: http://www.kvakeri.cz/

Muita hyödyllisiä linkkejä:

Witness at Eurosatory, kveekarien rauhanaktivismi Eurosatory-asemessujen yhteydessä: http://www.qcea.org/2015/09/eurosatory/

Food systems Academy, monipuolista tietoa ja aktivismia liittyen globaaliin ruoantuotantoon: http://www.foodsystemsacademy.org.uk/