YSTÄVIEN USKONNOLLINEN SEURA PÄHKINÄNKUORESSA:

vaan ystäviksi minä sanon teitä” (Joh. 15:15) sanoi Jeesus opetuslapsilleen, ja tästä saatiin nimi uskonnolliselle yhteisölle, joka on perustettu Englannissa 1600-luvulla. Suomessa kveekareita on ollut 1930-luvulta lähtien.

Jokaisessa ihmisessä on kveekarien uskon mukaan jotakin Jumalasta. Uskomme opastavaan ja innostavaan sisäiseen Valoon, jumalalliseen siemeneen, joka itää ja kasvaa kaikkien niiden sisimmässä, jotka avautuvat tälle elämänvoimalle.

Tämän vuoksi pidämme kaikkia kanssaihmisinä rodusta, kansallisuudesta, yhteiskuntaluokasta tai uskonnollisista tai poliittisista mielipiteistä riippumatta. Miehet ja naiset, kaikilla on sama vastuu ja oikeudet yhteisössä. Pappeja ja saarnaajia ei myöskään ole.

Jumalanpalvelusmuotomme on yhteinen hartaus, jossa saattaa ilmetä jokin sanoma.

Yhteisöä eivät sido opinkappaleet eivätkä sakramentit, koska kveekarien vakaumuksen mukaan koko elämä on pyhää, siis jumalallisen sisältävää. Elämä on jakamaton kokonaisuus, ja ytimenä siinä on rakkaus. Tähän perustuu kveekarien aktiivinen rauhantyö, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja humaanisuus. Yhteenkuuluvuudessa koko ihmiskunnan kanssa halutaan olla mukana jälleenrakentamisessa väkivallan ja onnettomuuksien koettelemissa paikoissa ja antaa sovitteleva ja parantava panos rikkinäiseen ja jännitteiseen maailmaan.

Mukaillen Ruotsin vuosikokouksen esitteestä suomentanut Maija Mäkelä


TERVETULOA ENSIMMÄISEEN HARTAUSKOKOUKSEESI!

Hartauskokouksia järjestetään tällä hetkellä säännöllisesti Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Kokkolassa sekä Porissa sopimuksen mukaan. Tarkemmat tiedot löydät kohdasta Kveekarit Suomessa.

Kokoukseen voi tulla kuka tahansa, eikä osallistuminen sido mihinkään. Moni yhdistyksen ulkopuolinen käy säännöllisesti mukana nauttimassa jaetusta hiljaisuudesta ja rauhasta. Saapuessasi voit istuutua minne tahansa, mutta ovenvieruspaikat on hyvä jättää vapaiksi myöhässä tuleville. Ennen hiljaisuuden alkua voit myös kysyä halutessasi muilta osallistujilta, vaikka usein uusien tullessa mukaan toimintatavat myös selitetään hartauden alussa. Tunnin kestävä hartaushetki alkaa, kun vastuuhenkilö vaikenee kellon osoittaessa sovittua alkamisajankohtaa.

Kveekariryhmän hiljaisuus ei tarkoita sitä, etteikö ryhmä olisi aktiivinen. Päinvastoin, kveekarihartaus on intensiivistä etsimistä. Ystävät kokoontuvat toiveenaan kokea Jumalan läsnäolo ja jakaa se yhdessä. Hiljaisuus tekee mahdolliseksi keskittää huomio tähän hetkeen, ja vaikeneminen suo tilaisuuden kuunnella Jumalan ääntä sisimmässään. Jos ei kuuntele ihmisten puhetta, ei kuule, mitä he sanovat. Sama pätee suhteessa Jumalaan. On suotava itselleen mahdollisuus kuunnella.

EI KOHUA HERÄTTÄVÄ

Ulkopuolelta nähtynä ei hartauskokouksessa tapahdu mitään kohahduttavaa. Ohjelma saarnoineen ja virsineen puuttuu. Mutta sisäisellä tasolla jotakin voi tapahtua. Jos oppii olemaan oikealla tavalla hiljaa, saattaa saada selvemmän näyn Jumalasta ja osata paremmin noudattaa oikeita elämänarvoja. Hartaudessa etsitään yhteyttä Jumalaan ja jättäydytään täysin Jumalan huolenpidon varaan. Sen toteutuessa koetaan sisäisen Valon saavan enemmän tilaa ja loistavan selvemmin elämässä.

HILJAISUUDEN TAVOITTAMINEN

Tottumattomuus hiljaisuuteen, jotkin vaikutelmat tai omat vaeltelevat ajatukset saattavat ensimmäisillä kerroilla häiritä. Älä anna sen estää, vaan koeta uudelleen palata oman sisimmän hiljaiseen tilaan, missä Jumala puhuu sinulle. Melkein kaikki ihmiset yrittävät jonkun kerran elämässään kohdata Jumalan – nekin joiden on vaikeata uskoa Jumalan olemassaoloon. Jumalan kaipuu voi liittyä voimakkaaseen ilon tai surun kokemukseen tai jonkinlaiseen ongelmaan. Riippumatta siitä, mikä hallitsee ajatuksiasi ja tunteitasi tällä hetkellä, ota ne mukaan hiljaiseen hartauteen ja luovuta ne Jumalan haltuun.

YRITÄ YMMÄRTÄÄ

Jumalan läsnäolon kokemus voi myös ilmetä niin, että yksi tai useampi kokouksen osanottaja haluaa jakaa muiden kanssa sen, mikä hänen mieltään täyttää hartaudessa. Se on asian esittävälle pyhää, ja kaikki kokouksen osanottajat vastaanottavat sanoman hyväntahtoisesti ja ymmärtävällä mielellä. Kaikki esitetyt viestit voivat auttaa jotakuta, vaikka ne eivät juuri sinua puhuttelisikaan. Tarpeemme ovat erilaisia ja niitä on siksi käsiteltävä eri tavoin. Yritä myös käsittää hengellinen tarkoitus sanojen takaa. Puhuja haluaa auttaa hartauskokousta sanomallaan. Puhutusta ei keskustella, vaan vaikeneminen jatkuu.

HARTAUDEN JÄLKEEN

Päivän vastuuhenkilö katkaisee hiljaisuuden tunnin kuluttua, tartutaan vieruskavereiden käteen tervehdykseksi ja kiitokseksi jaetusta yhteydestä. Sitten toivotetaan erityisesti uudet kävijät tervetulleiksi ja kerrotaan ilmoitusasiat ennen kahvihetkeä. Kävijät saavat mielellään esitellä itsensä, tehdä kysymyksiä ja osallistua epäviralliseen keskusteluun kahvin lomassa. Ymmärrämme senkin, jos kävijät haluavat pysyä tuntemattomina. Kukaan ei loukkaannu, vaikka haluaisit lähteä heti hartauden jälkeen.


HALLITUS

  • Leena Lampela- kirjuri, yhdistyksen puheenjohtaja
  • Jane Rose
  • Pirkko Lehto
  • Aino Vesanen
  • Päivi Piekka – talousvastaava

NIMITYSTOIMIKUNTA

  • Antti Pelkola
  • Leena Lampela
  • Synnöve Rikberg

Vuosikokouksen FWCC-EMES edustaja, verkkosivujen ylläpitovastaava

  • Ari Kurlin

EDUSTAJA EKUMEENISESSA NEUVOSTOSSA

  • Jaana Erkkilä

KEPAN YHTEYSHENKILÖ

  • Kimmo Wilska