Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna 2017 järjestettiin Euroopan ja Lähi-idän kveekarien keskusjärjestön FWCC-EMESin alueellinen vuosikokous Bonnissa, Saksassa, ja tarkemmin ottaen Haus Venusbergissä. Osallistuin EMES-kokoukseen ensimmäistä kertaa Suomen vuosikokouksen edustajana. Päätimme Ainon kanssa kertoa kokouksesta omia kokemuksia ja lisäksi kääntää kokouksen epistolan suomeksi. Tässä siis ensin omat mietteeni, jonka jälkeen seuraa Ainon osuus ja lopuksi vielä epistola.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERAHaus Venusberg sijaitsee Venusbergin kaupunginosassa, hieman Bonnin keskustan ulkopuolella. Kyseessä on kurssikeskustyyppinen paikka, jossa samaan aikaan kanssamme kokoontui muutama muukin ryhmä. Tämänkertaisen EMES-kokouksen kantavana teemana oli Vibrant meetings, vibrant section. Osana ohjelmaa pohdimme näiden asioiden sisältöjä: millä tavalla kokoukset ja koko maanosan laajuinen yhteisö voivat olla sykkiviä, elinvoimaisia ja eloisia ja jaoimme hyviä kokemuksia ja huoliamme paikallisista kokouksistamme. Teeman ohessa yhteiskunnallista vaikuttamistyötä tekevät kveekarijärjestöt esittelivät toimintaansa.

 

Tutustuin itse mm. QUNO:n, QCEA:n ja Woodbrooken toimintaan ja jaoin kokemuksia ja huoliamme. QCEA:n kanssa olen ollut myös jälkikäteen yhteyksissä liittyen heidän Euroopan laajuiseen vaikuttamistyöhönsä liittyen turvapaikanhakijoiden asemaan. Monia Ystäviä kiinnosti myös Rovaniemellä 2015 järjestämämme tapahtuma ja viestinnällinen näkyvyytemme ja sitä kautta osallistujamäärän kasvu Tampereella viime vuosina.

 

 

 

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERAPäällimmäisenä kokouksesta jäi mieleen tutustuminen Ystäviin eri puolilta Eurooppaa, heidän taustoihinsa ja kokemuksiinsa ja meitä yhdistäviin asioihin. Matkaväsymyksestä ja arjen kiireistä johtuen kokoukseen asettuminen kesti itseltäni pari päivää. Tästä huolimatta Ystävät ottivat minut avosylin vastaan ja ennestään tuntemattomat ihmiset osoittivat kaukaistenkin Ystävien todellakin olevan hyviä ystäviä toinen toisillemme. Uskon tämän jäävän minulle vahvasti mieleen jatkossa ja yritän rohkaista tätä meille kaikille.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERAToisena erityisenä mieleen jääneenä yksityiskohtana oli tutustuminen suureen joukkoon nuoria, ikäisiäni Ystäviä, jotka olivat saapuneet paikalle European and Middle-East Young Friendsin (EMEYF) myötä. Aiemmat kontaktini nuoriin aikuiskveekareihin oli ollut vähäistä, ja nyt oli erityisen antoisaa kuulla heidän kveekaritaustaansa, joka monilla oli lähtöisin vanhemmilta ja perheestä. Tutustumisen myötä yhteydenpito on jatkossa vaivattomampaa. Sama koskee toki myös tutuksi tulleita muita Ystäviä ja kveekariorganisaatioita.

 

Seuraava EMES-kokous järjestetään kesäkuussa 2018 Bergenissä, Norjassa, ja EMEYF-kevätkokous nuorille aikuisille Irlannissa keväällä 2018. Moni kokoukseen osallistuneista Ystävistä on tulossa myös Pohjoismaiseen kesätapahtumaan Ruotsiin kesäkuussa 2017.

Ari

 

Elinvoima – meissä ja keskuudessamme

EMES:in vuosikokouksen teema oli elinvoima, englanniksiOLYMPUS DIGITAL CAMERA vibrancy. Mikä pitää meitä ja kveekariyhteisöämme elossa ja kasvukykyisenä? Miten tätä voimaa voi lisätä? Minulle sanoista vibrancy tai elinvoima välittyy aivan ensin mystisempi merkitys, elämänenergia, joka väreilee meissä ja välillämme ja ympärillämme kaikissa olennoissa ja saa eri muotoja, sekä konkreettisia että hienovaraisempia, silmälle näkymättömiä. Ehkäpä usein niin päin, että näkymätön muuttuu näkyväksi ispiraation, tunteen, ajatusten, oivallusten ja sitten tekojen kautta. Tuota elämänvoimaa voi kohottaa monella tapaa, aika usein muuta kautta kuin älyllisesti järkeilemällä.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERAKonkreettisin kokemani ilmenemismuoto tuolle elämänenergialle Bonnin vuosikokouksessa oli meitä ympäröivä, vehreä keväinen luonto. Salissa, jossa suurin osa ohjelmasta tapahtui, oli korkeat ikkunat viereiseen metsikköön ja puutarhaan, ja lintujen laulu kuului sisälle asti. Se kaikki osallistui jatkuvasti kokoukseemme ja varmasti kohotti meitä silloinkin, kun emme sitä muihin asioihin uppoutuneina tietoisesti huomanneet.

 

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERAMe suomalaiset olemme onnekkaassa asemassa, koska saamme elää jatkuvasti niin luonnon keskellä. Luonto on antelias pyyteettömässä rakkaudessaan – vaikka olisi mitä tehnyt ja missä vain mielentilassa, voi ihminen lähteä metsään tai rannalle kävelemään, tehohoitoon luonnon voiman ja rauhan syliin. Ei tarvitse suorittaa mitään muuta, voi vain antautua ottamaan vastaan. Ja sitten kun on kylliksi latautunut tuosta elinvoimasta, on mistä antaa toisillekin, sillä elämänenergia ei ole paikallaan jumittavaa vaan sen luonto on virrata runsaasti eteenpäin.
Myös suomalainen hengenperintö liittyy läheisesti ympäröivään luontoon – teema jota koen kasvavassa määrin kutsumuksekseni tutkiskella. Varsinkin uuden kotini myötä Hämeenlinnassa haluan kutsua toisetkin mukaan, hakeutumaan yhteyteen luonnon ja itsensä kanssa, mm. 15.7.2017 täällä kotonani Perttulan kartanolla. Tästä tapahtumasta kerron tarkemmin pian toisessa postauksessa!

Rahat ja Henki
Toinen teema, joka jäi viikonlopusta minulle päällimmäiseksi, oli rahan investointi yhteisön hengellisen kasvun hyväksi. Tätä pohdimme Small Grants Fund – sessiossa, kun ideoimme tapoja, minkälaisiin tarkoituksiin kyseisen rahaston – jonka nimen lyhenne SGF johti luontevasti versioon Spiritual Growth Fund eli hengellisen kasvun rahasto -varoja kannattaisi hakea. Ylläolevassa epistolassa sen session ideoista onkin muutama mainittuna.

Kun Suomen vuosikokouksen kaltaisella hengellisellä yhteisöllä ei ole palkattuja työntekijöitä, usein mietimme kaikkea toimintaa vapaaehtoisuuden kautta. Monia hyviä ideoita on vuosien varrella syntynyt, osa toteutunutkin, mutta monet ovat sitten jäissä, kun aktiivisten osallistujien joukko on pieni ja elämä kiireistä, eikä kukaan ole ryhtynyt ideoita toteuttamaan. Itsekin tunnustan ideoineeni kaikenlaista, mikä sitten on jäänyt vain hienon idean asteelle.
Toisaalta raha-asioihin suhtaudutaan usein tylsänä pakkopullana, joka on kaukana henkisyydestä ja tärkeintä saada vain äkkiä käsiteltyä pois alta. Raha mielletään maalliseksi mammonaksi, joka tuottaa vain lisää materiaa.

Kun vallitsevana ajattelutapana on säästäväisyys ja vapaaehtoistyö, ei tulla useinkaan ajatelleeksi, että voi löytyä muitakin resursseja kuin vapaaehtoistyöntekijöiden rajallinen aika – esimerkiksi rahaa, jonka itsetarkoitus ei siis ole maata rahastoissa tai pankissa ja ostaa vain lisää mammonaa vaan tuottaa tähän maailmaan jotain itseään arvokkaampaa hyvää, eli osaltaan toteuttaa niitä loistavia ideoitamme! Ja silloinkin, kun joku ehtisi homman hoitaa vapaa-ajallaan, voi joskus olla järkevä investointi palkata ammattilainen se tekemään. Tämä koskee etenkin töitä, joihin liittyy erikoisosaamista ja jotka ovat ainakin yhden hengen vapaaehtoistyöprojektiksi vähän liiankin laajoja kokonaisuuksia. Omassa mielessäni esimerkkeinä tästä ovat vaikkapa kirjakäännökset ja kveekarikirjaston organisointi helpommin saatavilla olevaan muotoon. Kun ammattilainen tekisi projektin hyvin ja vapaaehtois-maallikkoa ripeämmin, alkaisivat ne myös pikemmin tuottaa kveekariyhteisöllemme aineettomia hedelmiä. Ja sitä myötä myös aineellisia, sillä on motivoivampaa antaa oma rahallinen panoksensa kveekaritoimintaan kun näkee mitä sillä saadaan aikaan. Aineellinen ja aineeton kulkevat käsi kädessä!

Tuoreena Suomen vuosikokouksen kassanhoitajana voinkin nyt todeta, että onkin korkea aika alkaa tutkiskella rahan ja hengellisen elämämme syvempää yhteyttä, ja miten investoida rahaa viisaasti myös niin, että sen tuottona olisi lisää ravintoa hengelle ja elinvoimaa yhteisöllemme. Tätä teemaa työstämmekin suomen delegaation kesken pian porukalla eteenpäin Ruotsin puolella, Pohjoismaisessa kveekarien kesätapahtumassa. Nähdään siellä, toivottavasti!

Aino

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

 

 

 

 

 

Epistola EMES vuosikokouksesta 2017

Sovellettu käännös, alkuperäisen löydät englanniksi täältä: http://www.fwccemes.org/news/epistle-of-emes-annual-meeting-2017/

Terveiset kaikille Ystäville. Toivomme kokouksiinne elinvoimaa: Vivacita! Zivost! Vitalite! Liewenskraaft a vitaliteit! Elinvoima! Medryckande /vibrerande! Die strahlende Lebendigkeit! Beogacht! !Vibrantes con mucha vida! Opgewekt en blijmoedig!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lähetämme rakkaat terveiset kauniilta metsäiseltä kokouspaikaltamme Bonnin laitamilta, jossa neljäkymmentäkuusi Ystävää kokoontui yhteen käsitelläkseen työhartaudessa jaoston yhteisiä työasioita, tutustuakseen toisiinsa ja jakaakseen tarinoita ja inspiraatiota kveekarien toimintaan Euroopan ja Lähi-idän alueella.

Ensi alkuun Simon Best Woodbrookesta johdatteli meidät aiheeseen ”Elinvoimaiset tapaamiset, elinvoimainen jaosto”, jonka jälkeen puimme pienryhmissä, mitä elinvoimaisuus kokouksissa ja yhteisössä meille merkitsee ja mitä se pitää sisällään. Elinvoimaisuus sisältää myös luovaa mielikuvitusta, joka mahdollistaa tulevaisuuden tuomisen tähän hetkeen. Tätä soveltaa myös QUNO Genevan toiminta YK:n Euroopan päämajan yhteydessä, mistä kuulimme seuraavaksi Lindsey Fielder Cookilta.

Lindsey kertoi innosti käytännön esimerkeille QUNO:n hiljaisen vaikuttamisen toiminnasta. QUNO tekee vaikuttamistyötä ja saattaa yhteen toimijoita, joiden voisi olla muuten hankala löytää yhteisiä keskusteluja. QUNO:n järjestämien, epävirallisten kohtaamisten kautta diplomaattista työtä tekevät pääsevät tarttumaan helpommin ongelmiin, joista monet liittyvät pohjimmiltaan toinen toiseensa. Lindsey painotti, että ilmastonmuutos on yksi yhdeksästä heidän työnkenttänsä osa-alueesta, joihin kuuluvat myös mm. luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja kemikaaliset saasteet. Uhkakuvien lomassa hän esitti myös konkreettisia esimerkkejä QUNO:n toiminnasta, jolla on saatu luotua toimivia ratkaisuja. Rohkaisemmekin kaikkia tutustumaan tarkemmin QUNO:n verkkosivuilta löytyvää napakkaan listaan keskeisistä syistä Ystävien ryhtyä pikaisiin toimiin ilmastonmuutosta vastaan.

Kuulimme iloksemme myös hyviä uutisia Euroopan ja Lähi-idän nuorten Ystävien jo 30 vuoden ajan jatkuneesta elinvoimaisuudesta. Tarkempi keskustelu käytiin teini-ikäisten ja nuorten aikuisten toiminnan tukemisesta. Nuorille tarjolla olevaan matkatukea käytetään nykyisin kovin vähän, ja keskustelussa oli, tulisiko sitä suunnata toisin. 16–18-vuotiaille nuorille tarjolla oleva tuki koettiin edelleen tärkeäksi. EMES tutkiikin tarkemmin, millä tavoin tukea voitaisiin käyttää jatkossa tehokkaammin.

Ystävämme Tsekin tasavallasta kertoi innostavia uutisia Keski-Euroopan kveekareista. Puolan, Unkarin, Itävallan ja Tsekin alueilla hajallaan toimineet Ystävät ovat 1990-luvun puolivälistä saakka kokoontuneet yhteen vuosittain EMES:n tuella Keskieuroopan kveekarikokouksen merkeissä. Nyt tämä on johtanut isoon askeleeseen – päätökseen että näiden maiden Ystävät yhdistyvät Keski-Euroopan Aluekokoukseksi, tukien alueella syntyvien. Monia kieliä ja kulttuureja edustavien pienten kokousten ja hartausryhmien kasvua. Valmistelevia kokouksia sekä päätapahtuma pidetään nyt kolme kertaa vuodessa, mukana olevien ystävien opetellessa vastuitaan ja kehittäessään toimintaansa.

Euroopan kirkkojen konferenssi CEC lähetti vuoden 2016 puolella jäsenjärjestöilleen avoimen kirjeen Euroopan tulevaisuudesta kerätäkseen vastauksia vuoden 2018 yleiskokouksen valmisteluihin.

Toisin kuin monilla muilla kirkoilla, kveekareilla ei ole selkeästi yhtä johtavaa elintä joka ottaisi asiaan virallisen kannan. Yhteinen kannanotto koettiin tärkeäksi, jotta myös kveekareiden ääni rauhan puolesta saataisiin kuulumaan. EMESin työryhmä oli valmistellut aiheesta luonnoksen, jonka läpikäynnin ja pienten muutosten jälkeen päätimme täysin sydämin hyväksyä eteenpäin vietäväksi. Keskustelussamme tuli voimakkaasti esiin pohjimmainen syvä yhteys Euroopan eri uskonryhmien välillä ja se, miten tärkeää myös Ystävien on olla mukana konferenssissa.  Saatamme kirjeen myöhemmin vuosikokouksien tietoon.

Julia Ryberg esitteli kokoukselle EMES:n tarjoaman pienten tukien rahaston (Small Grants Fund), jonka kautta voi hakea tukea vuosikokousten henkistä kasvua edistäville hankkeille. Ystävät Suomessa saivat tätä kautta tukea Rovaniemen tapahtuman tulkkaukseen 2015, mikä toimi hyvänä esimerkkinä varojen hyödyntämisestä. Hakemuksia on muuten tullut valitettavan vähän, ja mietimme ideoita lähtökohtia ohjelmaan ja hankkeisiin. Kävi ilmi, että tuen avulla kokoukset voisivat mm. dokumentoida ja julkaista omaa historiaansa, mikä voisi tukea entisestään kokoontumisia ja auttaa kertomaan Ystävistä. Myös kokousten välinen yhteistoiminta ja vierailut voisivat toimia tuen kohteina. Tukea voisi myös kohdistaa materiaalin (pamfletit, vihkoset, kirjat, e-materiaali) ja ohjeistusten laadintaan ja käännätykseen, minkä kautta näiden saatavuus paranisi. Päädyimme siihen, että paljon on tehtävissä ja kokeiltavissa, aiemmin tehtyä muistettavissa, ystävyyksiä rakennettavissa ja ylläpidettävissä ja toivoa ruokittavana toiminnan kautta.

Useissa työpajoissa syvennyttiin tarkemmin teeman mukaiseen aiheeseen. Osa tutustui ristiriitatilanteiden ratkaisumalleihin, toiset ajatuksiin hartausryhmien välisistä vierailuista George Foxin mietteellä ”Nähdäksemme toisemme kasvokkain ja avataksemme sydämemme toisillemme”. Meitä kosketti kuulla, kuinka tärkeää jo pitkään jatkunut vierailuperinne on ollut useille etäällä asuville ystäville ja pohdimme yhteistä velvollisuuttamme tukea pienten ryhmien hartauksia eri puolilla Eurooppaa. Vierailuista koituu iloa sekä vierailijoille että kohteille ja rikastava kokemus on molemminpuolinen. Rohkaisemme Ystäviä harkitsemaan sitoutumista tähän teemaan omissa paikallisissa, alueellisissa ja vuosikokouksissa. Jos jokaisesta kokouksesta löytyisi yksikin Ystävä, joka voisi vierailla toisessa kokouksessa – lähellä tai kaukana – saisimme suuresti syvennettyä keskiön ulkopuolella olevien Ystävien kokemusta kuulumisesta yhteiseen jaostoon ja laajennettua Y/ystävyysverkostoamme laajemmalle.

Yhdessä vietetyn aikamme lomassa tutustuimme toisiimme kokoustamalle epävirallisesti kävelyretken, museovierailun ja illanvieton muodossa – sekä opettelemalla piirtämään kveekarisarjakuvia (joissa taidossaan ja nokkeluudessaan opettajamme Erik Dries Hollannista oli ylivertainen).

Lähdemme kukin suuntiimme kiitollisina tästä tilaisuudesta ja toivon mukaan tapaamme jälleen Bergenissä, Norjassa kesäkuussa 2018, pian Norjan kveekarien 200-vuotisjuhlan jälkeen. Norjalaiset Ystävämme ovat varanneet tapahtumaan yli kolminkertaisen määrän majoitusta, joten toivomme kaikki tervetulleiksi tukemaan jaoston kokoustenvälistä tutustumista!